Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ainoa laulu minkä pitäisi nyt soida

Ainoa laulu mitä pitäisi nyt maailmalle laulaa, on ihmisten keskisen rauhan välttämättömyys. Sen aikaansaaminen johtaa toiseen poissulkemattomaan tehtävään. Siihen, että välttämätöntä koko pienelle planeetallemme on sen herkan elämän suojelu. Suojelu miltä? Meidän itsekkäältä agressiolta ja välinpitämättömyydeltä. Se suojelu on välttämättömyys. Lukemattomat luonnon olennot ja toiminnot pärjäävät kyllä keskenään. Ne eivät vahingoita planeettaa. Ne pärjäisivät ehkä parhaiten ilman meitä. Mitä laulua meidän on nyt syytä laulaa?

Erkki Tanttu - Paras kuvittaja

Erkki Tanttu on kuvittanut - monien muiden mainioiden piirroselävöitystensa ohessa - tenhoavasti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Hänen toinen suvereenisuorituksensa, koko teoksen kuvitus, on Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa. Tanttu ei piirrä tekstin rinnalle pelkästään jotakin mahdollista näkymää, vaan piirtäen elävöittää raikkaasti kirjan näyttämölle sen hahmojen draaman. Parhaat kuvitusnäkymät näkemissäni Suomessa julkaistuissa kirjoissa ovat Erkki Tantun piirtämät veljesten sivukuva, kun he katsovat metsässä tuikkivaa valoa. Toinen yhtä erinomainen on Tantun yhteiskuva rahtimiehistä Tulitikkuja lainaamassa kertomuksessa, kun miehet istuvat Ihalaisten pirtissä ja odottavat Kenosen muuttokuorman tekoa. Erkki Tanttu tuntee suomalaisen elämän puitteet. Hän on löytänyt samalle ladulle Aleksis Kiven ja Maiju Lassilan kanssa. Tanttu, paremmin kuin ehkä kukaan muu kuvittaja saa esiin suomalaisten ihmisten olemuksen. Hänen hahmonsa ovat sekä yksilöinä että joukkona - se on harvin...

Äitini Senja

Senja Hernesniemi (os. Saarikoski) Piirros Antti 1975.

Hannu (Hannu Helin)

Piirros AH 1973

Maarit, sisareni.

Piirros Antti 1975

Ystäväni Pentti Vesanen Ruovedeltä

Pentti oli teini-ikäni paras ystävä. Hän kävi yhteiskoulua Ruovedellä pari luokkaa minua alempana. Tavatessa - usein hänen vinttikamarissaan - soitimme ja lauloimme yhdessä, kuuntelimme levyjä, juttelimme. Kävimme tansseissa. Ystävyytemme säilyi läpi vuosikymmenten. Tosin aikuisiässä tapasimme enemmän satunnaisesti. Oheisen hänestä tekemäni piirroksen, ehkä vuodelta 1969, liimasin vuosikymmeniä sitten Felix Krohnin Musiikkiopin alkulehdille. Olen käyttänyt sitä ohjekirjanani nuoruudesta asti.

Ruoveden nuoret matkalla. Pentti ja Antti Tukholmassa.

Ystäväni Pentti Vesanen ja minä matkalla Ruotsissa. Toukokuu 1970. Kuva AH.

Hannu Helin / Piirros A Hernesniemi

Zu W A Mozart

VR ja bussiliikennöijät : R a i t i s t a ilmaa, e i tupakansavua, odottaville

Moni haluaisi matkustaa niin että kulkuvälinettä odottaessa voi hengitellä raitista ilmaa. Mutta bussien ja junien odotuspaikoille hankkiutuvat tupakanimijät estävät sen liki kaikkialla. Niin junalaitureilla kuin junien ja bussien odotuskatoksien alla. Matkustaja maksaa matkansa. Mutta tupakanhaju vie matkustamisen ilon. Voisivatko Valtion rautatiet ja bussiliikennöijät osaltaan edistää kansalaisten raittiin ilman saantia ? Se on ihmisoikeus.

Hannu Helin - 1944-2015 - kymmenen vuotta sitten

Ystäväni, kirjailija Hannu Helinin poismenosta kymmenen vuotta. Piirros:A Hernesniemi.1975.

Sirkka Turkka

Piirros ystäväjuhlasta, A Hernesniemen luonnoskansiosta 1980

Vaihtuvat vuodet - vaihtuu kokemus

Hector Berlioz: kuinka paljon olen nuorena - 1970-luvulla - kuunnellut suosikkiani "Harold in Italien" ! Levy grammariin, ja opiskelijan päivärentoutuminen alkoi. Olin omassa, taiteellisen ilmaisun maailmassa, reilun puoli tuntia. Sattui sitten eilen illalla näin: kuuntelin jotakin Ylen lähettämää sinfoniakonserttia. Menossa olivat viimeiset n. viisi minuuttia. Ajattelin: kenen kappale ? .. onpa keskinkertaista, mitäänsanomatonta, persoonatonta musiikkia. Nyt on vähän Tshaikowskin suuntaan.. nyt vähän Berliozin suuntaan. Mistä oli kysymys ? Toimittaja kertoi: Berliozin Fantastisesta sinfoniasta !

Matti Laurell, suomalainen sorvari ja keksijä. Mm. yleisesti käytetyn säilykepurkin avaajan keksijä

  Kuva Antti Hernesniemi, Helsinki 2000 Kävin parin vuoden aikana Helsingin keksijöiden protopajalla. Tapasin siellä Matti Laurellin, keksijän. Hänestä on juttu Helsingin sanomissa 30 12 2012. Purkinavaajaa alkoi valmistaa GWS. 

Antti Hernesniemi soittaa pianosävellyksiään 14.8.2024 Capellassa Siuntiossa

  Lounasmusiikkia Capellassa, Flemingintie 2, Siuntio, keskiviikkona 14.8.2024    klo 13.   Lunchmusik i Capella, Flemingsvägen 2, Sjundeå, onsdag 14.8.2024 kl 13.   Antti Hernesniemi soittaa pianosävellyksiään   Antti Hernesniemi spelar sina pianokompositioner   Ei pääsymaksua. Fritt inträde.   Perhonen - Fjäril Välimerellä - På medelhavet Oli nuoli ja käsi ja jousi - Det fanns en pil och en hand och en båge * W A Mozartille - Till W A Mozart **   Pieni tauko - En liten paus   Iloinen valssi - Glad vals Pieni valssi - Liten vals Kaihoisa valssi - Vemodig vals Västliga vindar **   * Pianosävellys Hannu Helinin runoon -  Pianokomposition till en dikt av Hannu Helin ** Ensiesitys - Premiär     Antti Hernesniemi (s. 1950) on Siuntiossa asuva muusikko ja säveltäjä. Hän on säveltänyt teoksia pianolle ja orkesterille sekä runoja ja lauluja teatteriesityksiin. Hä...

Kannattaa lukea kirjoja ! - C'est bien de lire des livres !

                                                                       Piirros - Dessin à main levée par Antti

Veke, Veikko Hangaslahti - muusikko, rumpali, Ruovesi

  Muistikuvia Vekestä   Veke oli tarkka vaatteistaan. Niitten piti olla hyvännäköset. Se oli kuitenki vähän ku heinäsirkka. Mut kyllä se teki ”tavallisia” töitäki. 1960-70 -luvuilla se soitti   muusikkona pyöreet kymmenen vuotta. Niistä vuosista jäi eläkkeet saamatta. Veke – Verneks sanottiin kans - oli mulle ystävä ja sukupolvitoveri. Se oli mua muutaman vuoden vanhempi, ehdin kai kuitenkin olla samaan aikaan oppikoulussaki. Kun sen näki kylällä, tuntu mukavalle. Oli heti jotain hauskaa juttelemista.   Sillä oli tollanen tepsutteleva kävelytyyli. Mä kävin pari kertaa soittelemassa Veken kans sen kotitalon vintillä, jossa sen rummut oli. Soitettiin vuorotellen rumpuja ja juteltiin. Äänitin meidän yhtä tapaamista elokuussa -82. Kuuntelen tuota nauhaa. Veken soittotapa on   elävä, mukaantempaava. Veke: ”Mä löysin oman tyylin”; ”Kehitin tollasta afrokubana-tyyliä”; ”Yleisö tykkää että svengaa”. Spontaani ja innostava soittaja. S oittaa hyvin sekä kapuloil...