Sounds Words Drawings Sculptures Dr Antti Hernesniemi - Ääniä Sanoja Veistoksia Piirroksia

A: Sanopas nyt shinä Mechtchän Ghönendorf miten shitä oigein phuhuthaanh shavoa tai thuota - onkho thuo Ghainhuunh mhurrettah ? M : No tämä on tämmööstä välimuotoo - niinko tiiät että murrealueet sekkaantuu - Sinun pittäää tällä laella vötköttää ja nötköttää ja nötköt-kötköttää huulilla ja suuvärkillä - niin se tullee hyvä -  tällä laella nötköttää vötköttää kahtoppa näen ! A : Voikho shitä vieras khuinka hyvin opphia ? M : No kyllä se on aeka pientä - eehän sitä tuu mehtämiestä kaapuntilaesesta eekä ukkoo akasta - vaekka enhän minä tiiä - A : No minäpäs föetkhötän ja nöetkhötän näin ! - Oekheen Schäkihjärven pholonees polkkaa thällä lailla -  yyyyy khaa yyyyyy khaaaaaaaaa - ett thvåååååååå eeeeeeeeettt thvåååååååå !!

A: No mhitä sinä Mechtänmies Ghönendorf nyt ajattelet tuosta Eee-Uusta ? M: No ömminä aattelen että myö ollaan kaeikki kohta ku navetan elläimet joeita ruokitaan niinko laboratorioelläimii. Mihinkään ei peäse, eikä mittää oo missään. Ei oo posteja, ei oo kaappoja. Meitä vaan kuskataan jos kuskataan aatoissa. A: Ai noinkho shinä aattelet. Onkho nyt khaikki aivan mhehnetetty ? M: Kaek män kaek män A: No mhitäs Ghönendorf me nyth  thehdään ? M :  Kyllä ömminä aattelen että pienet maat ja pienet kaapat on parreemmat ku isot maat ja isot kaapat. Nehän kaekki on vaan pian konneitten takana ja salasanojen ja vempeleitten. Ja rahat mennee niille jokka on  ahneet ja ossaa konneitten päälle. Täällä tavalliset vanahat ja yksinkertaset  tae nuoret ja junniista myöhästynneet ei löyvä palijo mittään ennää. Ja pahinta se on se että nuo mehtät turmeltuu. Ja kaekki luonto. Joka paekassa on helevetillinen möly. Rinnasta ottaa. Ihimiset me ollaan niin ahaneita. Se se on pahin jut

Apteekkari : No onphas thäällä hieno phöytä ! No pärkkele, pyydä nyt nopeaan tuo Mechtän-Ghönönennkchin tänne ghahfille ! No mutta mhitäh thämä on !! Täshä leiväshä on rheikhiä !! Mehtän-Könönen : No kiitosta vvaan Atteekkari - voinhan ömminä yöhet kahavit horraasta ... A: Kule tieätkhö sinä Mechtämies Ghönendorf mitä thämä on - täss on kuule rheikchiä joka phuolella !! M: No se on tuota sitä pula-ajan läeipää - ei riitä jaauhoja joka kohtaan

Apteekkari : no khyllä nyt thämä on hyvä phäivä kun on thämä Kalevala-phäivä !! mhissä se mun silmälasibågani nyt on !! kyllä se Elias-poika kyllä oli khova poika minun täytyy tässä ihan pyytää keittää nuo tytöt uudet khahvit ! Mehtän-Könönen : No minähän sanon sinulle Atteekkari että kyllä se on tuo kahvi se on parasta lääkettä Minäpä lähen tästä kanssa keittään kahavia kyllä se on hyvä että me suomalaiset kaikki keitetään kahavia oikein hirviän hyvää kahavia !!

Vähässä väkää maailmat vähässä on kaikki kiinne vähä on lintu laulaa jos on mieli turhaa täynnä vähässä väkää maailmat Pieni on kaikesa pinner kaikesa niin katto kevyt kovin raukia raja kaikesa Ei on kasva ilman veettä ei on mehutta nouse ilotse ei kenkän mieli vailla ilon ainehia syitä syän täyttymisen Niin on vesi puulle pinner ilo hengelle ihmosen ilmatta ei nouse pilvet ei ne veettä alas vajua Siit on nousee huoli päälle paino painaa ihmon päätä miten Herra me jouamme täällä tällaisna pyöriä niin on kurja kaiken kate kevyt kaikessa hintanen Arvuu on liika Herranki ei on tiiä ylinkä mik on meiän täälä olo kussa pinner kaiken pieni AH (1974)

Jos kyllästyttää, kantsii käydä täällä : If you're bored, please visit  : http://ethnosciences.blogspot.com (Niilo JO Nakkilan täksti- ja piirroskomuutista) (From the shelter of Mr Niilo JO Nakkila)

 Tässä ... hm ... ystäväni (Herra Niilo JO Nakkilan täkstejä ja kuvia - From the shelter of the Great Mr Niilo JO Nakkila) 

Kun sivarivalssin pyörteisiin sun vein oi rakkaimpani irtos reppu multa varpaisiin putos litterat lattialle Kun hihnat ne kiristin uudestaan ja uppouduin valssin salaan en huomannut liukkautta lattian ja kompastuin saippuanpalaan Ja kenraalit meitä kannustaa ja skool-maljoja nostaa on tykit nyt hiljaa paikoillaan ei kukaan ohjusta lastaa Kun sivarivalssin pyörteisiin sun vein oi rakkaimpani noustiin kurkein lailla korkeuksiin ja moikattiin maan matosille 

Rantakivillä (osa)  - At a stony shoreline (part)                                A  Hernesniemi 2008   Pastellimaalaus puulle  /  Pastel on wood

Mä olen mato Mulligan mä olen mato Mulligan mä elän joukossa ihmisten oon mato Mulligan Kun muille alkaa päivän työ mun sata jalkaa tyhjää lyö mä olen mato Mulligan ja sata jalkaa tyhjää lyö Mun iloni on pienet niin vaik esmes vaik vain ilma fiin tai mielenrauha, niinpä niin oon mato Mulligan (Täksti ja kuva Niilo JO Nakkilan nuoruudentäksteistä)

Light flower (part) - Vaalea kukka (osa) (AH) Hyvä Palstani vieras : Nämä ovat kuvia piirroksistani ja tauluistani. Jos olet kiinnostunut niistä, kysy lisää. Ne ovat pääosin myynnissä. Dear Guest :  This is my blog where I present, now and then, texts to my songs and other actual texts, and photos from my drawings and paintings. If you are interested about them, please send a question or a comment . The paintings are usually for sale. With best regards Antti Hernesniemi Turku Finland antti.hernesniemi@fimnet.fi

 Ja tässä kolmas ystäväni 

Ajatus (osa) (AH)

 Näkymä (osa)  (AH) 

    Muotokuva eräästä toisesta ystävästäni    

 Muotokuva eräästä ystävästäni 

Hei  :  Tarkoitukseni on laittaa esille tälle blogille laulujeni sanoja ja muuta asiaa, mikä tuntuu tärkeältä. Lisää on tulossa, kunhan aikaa löytyy. Hyvää viikkoa, t. Antti antti.hernesniemi@fimnet.fi Piirros AH

Ja jätkät ajaa mopedilla rallia ja kuumentaa moottorilla pallia ei pysty tässä nukkuun, ei huilaamaan kun teinien hormoonit hulmuaa ! On mulla kuulosuojat joka reijässä ja kaulasuonet kireessä, pää hiessä on kylätiet tehty yhdeks helvetiks noille viistoistavuotiaille privaatiks ! Ei pysty täällä pian enää hengittään kun nafta ja bensa ne käryää ei kukaan välitä luonnosta tippaakaan ja Urugyaussa suomalaiset liputtaa ! Ja naiset vetää vaunuja ja röökiä ja äijät hinaa kasseilla ööliä ei kukaan enää välitä kunnostaan ei muuta ku öööööööö ja ääääääää ! Ja kessu näkyy jokaisella hampaista mut kyse ei oo mustista lampaista kun lapset ne astmassa kyräilee ja isi äiti terassilla myhäilee ! Ja kalat ei pysty enää sukeltaan on kidukset öljyssä mustanaan ja kalliot on pirstoina, luolana vaan niin missä olis rantaa rakkaampaa ! AH

Voithan pelastaa mun mun orvon matkamiehen maan on sylis lämmin kun siihen rämmin voithan pelastaa mun mun orvon matkamiehen maan Nää tunteet kestää et voi sä estää kun syliis painaudun on lompsas mun Mi onni luonas on mulla muonas ei huolta lainkaan ei käy täs kuinkaan ! Niin etsin turhaa mä tähtein tarhaa on kaikki harhaa nuo syytteet vaan ! Nyt ovet aukee kun lukot laukee kun tyrmään antaudun oon aina sun ! Niilo JO Nakkila

Marraskuu, torstaipuolipäivä, muutama vuosi sitten.   Olen Helsingissä, eräässä seurakuntasalissa harjoittelemassa pianolla seuraavan lauantain soittoa, kun sinne tulee eräs noin 75-vuotias tai vähän päälle mies. Hän kävelee luokseni, esittelee itsensä ja kysyy, voisinko tulla parin myös tunnin päästä soittamaan siihen lähelle, erään talon pihalle. Tulisi olemaan lipunnosto. Tilaisuuteen tulisi paljon lapsia kaikesta maailmasta. Hän kuulee että soitan myös haitaria - ulkona sen soitto sopisi oikein hyvin.    Mikäs siinä. Käymme läpi joitakin traditionaaleja: "Kotimaamme ompi Suomi" jne. Juttelemme kaikenlaista. Mies osoittautuu kelpo patriootiksi. Millaiseksi - se käy selville vasta tulevan esiintymisen jälkeen.    Hän kertoo että on rikas. Että on keksijä. Että hänellä on paljon vaikutusvaltaisia tuttuja. No - mutta okei. Sovimme että tulisin läheisen talon pihalle ennen kello kahta. Tilaisuuden jälkeen on saunakin.    Otan ja pistäydyn kotona syömässä. Käyn läpi kapp