"Nouseva muoto" - "Ascending Form" in Uuden Tanssin Keskus / New Dance Centre Zodiak, Helsinki 2006

Tämä on kuva tanssiteoksestani Nouseva muoto. Olen tehnyt siihen musiikin ja koreografian sekä veistosrekvisiitan. Esitin sen kahdeksan kertaa vuosina 2006-2008. Musiikki on ensi levylläni Compositons 1 - Sävellyksiä 1.

savellyksia.com

This is a photo from my choreographic play Ascending Form. I presented it eight times in 2006-2008. The music can be listened on my first CD Compositions 1 - Sävellyksiä 1. 


Photo Juha Jaatinen 2006

Antti Hernesniemi

Näytelmä  ”Nouseva muoto” – kertomus miehestä  meren rannalla

Näytelmä nouseva muoto on syntynyt käytännön veistämisen, tanssillisen ja miimisen näyttelemisen ja varta vasten sävelletyn oman musiikin yhdistämisen halun pohjalta. Lopulta mahdollisuus tehdä oma työ tanssiteatteri Zodiakin Z-open -tapahtumaan maaliskuussa 2006 alkoi antaa näytelmälle konkreettisen eri osiin jakautuvan kokonaishahmon.

Teatteriopiskelujen  2003 - 2004 jälkeen halusin tehdä oman näytelmän  jossa voisin yhdistää eri taidepyrkimyksiäni  ja tehdä ”kokonaistaideteoksen” – kuten richard  Wagner tuollaista työtä kutsuu. Aluksi olin ajatellut tehdä yleisöesityksenä, ehkä jossain yleisessä tilassa,  uuden veistoksen oman säveltämäni musiikin säestyksellä. Mutta valmiina oleva osa sävellyksestä  ”nouseva muoto  – se syntyi tammi- helmikuussa 2003 – valikoitui kertomuksen keskeiseksi osaksi.   Ja toiseksi keskeiseksi osaksi tuli veistos ”nouseva muoto”, jonka tein ensimmäiseen laajaan omaan näyttelyyn stoaan Helsinkiin alkuvuodesta 2004.

”Nouseva muoto” -näytelmän musiikki  koostuu kuudesta osasta, kuoro-, orkesteri- ja piano-osuuksin.  Kesto n. 25 min. Musiikki, käsikirjoitus, koreografia ja esitys on hakijan.  Tanssillinen monologi kertoo meren rannalla asuvasta veistäjästä, joka haluaa rakentaa aivan uudenlaisen  ja kauniin veistoksen. 

Ulkoisesti näytelmä tapahtuu jossakin pohjoisessa maassa, meren rannalla. Sen keskeinen esine, osiin purettu veistos,   on aluksi kätkettynä rannalle ajautuneessa laatikossa. Näyttämölle ilmestyy mies, taiteentekijä. Hän löytää laatikon, avaa sen ja tutkii sen osia. Osat tuntuvat hänestä kiehtovilta, jotenkin hänelle kuuluvilta. Hän alkaa koota osista veistosta.  Erilaisten työläiden  vaiheiden jälkeen hän pääsee viimeistelemään sitä. Näytelmä huipentuu teoksen rakennustyön viimeistelyyn:  lopulta veistos on valmis.

Sisäiseltä maailmaltaan  ”nouseva muoto” on kertomus  kutsumustaan kuuntelevasta ja yhä enemmän sitä löytävästä, ahkerasta ja  idearikkaasta ihmisestä.  Hän suuntautuu ja työskentelee vaistonsa mukaan, jota hän kuuntelee ja pyrkii ymmärtämään. Hän tuntee vastustamatonta tarvetta  voimakkaana sykkivän oman hengen ilmaisuun.  Hän etsii ja etsii oman  luovuutensa juuria. Mutta hänen uuttera toimintansa kohtaa rajussa voimassaan ja  uuden etsinnässään vastustusta.  Hän oppii että hän voi etsinnässään luottaa vain omaan vaistoonsa.

Näytelmän musiikki seuraa tätä draamaa, antaa sille kehyksen ja väylän: SE kommentoi tapahtumia jäyhin mutta sulavin liikkein. Ensimmäisen osan autereinen ja rauhallinen kuoro-osuus avaa näytelmän maiseman, ikuisen merenrannan, jossa ihminen elää ja toimii.

Sinne näytelmän mies, taiteentekijä, tulee, ja tekee löydön.  Toisessa osassa terävät jousiäänet  muuttavat näyttämön, veistäjän työtilan,  jännitteiseksi toimintakentäksi. Mies työskentelee uutterasti nykyhetkessä voimaa tuntien. Kolmannessa osassa alkavat vaikeudet. Melankolinen jousiosuus avaa tilaa, jossa voimansa menettänyt taiteentekijä liikkuu. Hän muistaa varhaisemmin kokemiaan vaikeita aikoja. Hän koettaa ymmärtää niitä ja siirtyä nykyhetkeen.  Väliin se onnistuu, väliin ei.

Neljännen osan jousi-osuus huipentaa näytelmän keskiosien melankolian. Mies vetäytyy kuin rusennettuna näyttämöltä. Mutta viidennen osan ajan soivat näyttämöllä kirkonkellot: kuin  joku hullutteleva kokeilija olisi päässyt soittamaan kylän kirkkojen kelloja.   

Näytelmän huipennus seuraa kello-osuuden jälkeen. Kuudennessa osassa pehmeät jousiäänet rakentavat  korkealla liikkuvan eteerisen melodia- ja harmoniakehyksen viimeiselle osalle. Siinä taiteentekijä löytää ja pystyy keräämään uutta voimaa, ja valmistautuu uudelleen innoittuneena työnsä viimeistelyyn. Hän tulee näyttämölle ja ottaa työn tärkeän, sen viimeistelevän ylimmän osan, käsiinsä.

Odottamatta se nostaa ja vie hänet korkeuksiin ja uskomattomiin näkymiin. Onnellisena hän leijuu avarissa korkeuksissa. Lopulta  hänet lasketaan alas, rakentamansa veistoksen juureen.

Hän tietää tehtävänsä, ja nostaa työn viimeisen osan paikoilleen. Veistos on valmis. Tekijä vetäytyy sivulle rajattoman uupuneena.  Runoelman viimeinen rauhallinen piano-osa alkaa soida, nyt jousten kanssa: ne soivat pianon kertomusta kommentoiden kuin vihaiset tuulenpuuskat. Näytelmä päättyy.

Vierastan performanssi-nimitystä näytelmäni yhteydessä. Siinä on selvä etukäteen suunniteltu käsikirjoitus, jota toteutan. Kerron tarinan veistäjästä, joka asuu meren rannalla ja rakentaa veistosta.

 Näytelmässä on kolme pääosaa: alussa rauhalliselle meren rannalle saapuu mies, joka pystyttää jo aloittamaansa veistosta. Työ keskeytyy työvireen kadottua erilaisista syistä. Se  kuitenkin jatkuu kolmannessa osassa. Mies kokee voimakkaan ja uuvuttavan innoituksen ja pystyy rakentamaan työn valmiiksi. Kaunis veistos nousee meren rannalle. 

 Näytelmäni on myös tarkoitettu esitettäväksi hiljaisessa ja rauhallisessa tilassa, siis lähinnä teatterinäyttämöllä tai vastaavissa hallituissa olosuhteissa. Tällaiset erinomaiset olosuhteet sainkin jo ensiesitykseen uuden tanssin keskus Zodiakissa, z-open  -tapahtumassa.

”Nouseva muoto”  on moderni tanssinäytelmä – baletti, jos niin halutaan sanoa. En käytä kuitenkaan  jälkimmäistä nimitystä, koska minulla ei ole balettitanssijan eikä balettikoreografian koulutusta. Minulla on voimistelijan, muusikon ja  itseoppineen kuvataiteilijan koulutus, ja kokemusta erilaisilta tanssikursseilta ja koreografiakurssilta. Käytämme teoksesta sanaa tanssillinen, joka mielestäni kuvaa näytelmän luonnetta. Pienoisnäytelmä se on kestonsa vuoksi. Mutta se ei ole miniatyyrinäytelmä.  Voimme kutsua sitä myös taidenäytelmäksi.