Kiitos, ei enää kömpelöä "juurikin" !

Kiitos, ei enää "juurikin" ! Nyt on useita vuosia kuultu tätä kömpelöä "sanapahkuraa". Perinteinen "juuri"-adverbi, jota me suuret ikäluokat olemme tottuneet käyttämään,  tarkoittaa jo yksin tietyn asian korostamista ja riittää sellaisenaan oikein hyvin. "Juurikin" on  sitä paitsi epälooginen tavan tai määrän ilmaus: pääte -kin tekee "juuri"-sanan jo sinällään kohdentavan merkityksen absurdiksi. "Juuri"-sanan kaan-päätteinen adverbimuoto "juurikaan" taas liittyy kieltolauseessa jonkin asian vähäisyyden ilmaisuun.  - Ehkä "juuri-kinkittäjä" kokee että "juuri" on vahvempi kun siihen on lisätty (joku) k-kerakkeella alkava pääte: tässä tapauksessa on sitten tuloksena kömpelö "juurikin"?