Hannu ja minä Hauhontiellä Helsingissä v. 1968 - Hannu Helin and Antti Hernesniemi at Hauhontie Helsinki in 1968

Drawing Text and Copyright A Hernesniemi

Muutama viikko on kulunut. Nuori mies asuu jo tottuneesti erään opiskelijan omistamassa asunnossa, muutama kilometri kaupungin keskustasta. Toinen, hän on tullut kaupunkiin nelisen vuotta sitten, asuu huoneiston isommassa huoneessa, olohuoneessa. Nuori mies on saanut häneltä vuokralle tuon toisen huoneen, pienen keittiön; se on vanhan kerrostalon sisäpihan puolella. Rauhallinen kapea soppi, josta aukeaa ikkunasyvennys varjoiselle pihalle; sitä reunustavat sivuilta ruskeat muurit. 

Hyvä että tämä on talon päädyssä. Kuin munkin kammio..  Tämän pihan näkeminen rauhoittaa. Siellä ei ole ketään.. betonin osalta peittämässä maassa kasvaa ruohoa.. ilmassa roikkuu pyykkinaru ja vaatteita. Lintu lentää heilahtaa ikkunan lähellä.

Nuori mies on nyt saanut itselleen uuden kodin.  Mutta kaukana  isäukko ja äitimuori. Opiskelija-vuokraisäntä ei ole myöskään keskipohjalainen eikä ruumiillisesta työstä pitävä. Hän on savolainen, ja, kuin että katkoisi puita pihallaan, hän mieluummin  istuu keinutuolissa villatossut jalassa, kirjaan syventyneenä, polttaa piippua ja lukee Nietzscheä. Hän on nuoren miehen uusi kotiväki.  Hän saa kerran kuussa ruokalähetyksen kotoa, siitä riittää väliin jotain keittiönkin miehelle.   

Uusi kotiväki ei ole kiinnostunut seuraamaan nuoren miehen opiskelua ja menoja. Hän kuuntelee läntistä ’edistyksellistä’ rock-musiikkia ja kääntelee paksuja sanakirjoja silloin kun laulujen sanoituksissa kuuluu outoja termejä. Hän kirjoittelee myös, samaan aikaan kun villakoirat valvovat kämpän nurkissa.  

Hän on kirjoittautunut opiskelemaan kieliä ja kirjallisuutta. Hän ei anna vaikutelmaa  luonnontieteen hikuopiskelijasta. Heitä nuorempi on nähnyt asuntolassa ja pääsykurssien aikana. Ei, hän vaikuttaa mietiskelevältä, vetäytyneeltä.. hymyilee niinku pilkallisesti kun nuorempi puhuu hänelle laitoksista ja omasta lukuohjelmastaan. Keinahtelee mustassa keinutuolissa.. ilmeisesti jonkun naisen kutomat  värikkäät tossut jalassa. Vetää väliin piipusta savua.. katselee ikkunaan hämärässä tai seinään jossa on juliste. Ei, hän ei vaikuta luonnontieteen tai lääketieteen opiskelijalta. 

Aamu. Vanhempi opiskelija tulee keittiön oven taa kopistelemaan. Nuorempi on noussut ja pukeutunut ja lähdössä laitokselle. Joo !  Vanhempi avaa virnistäen oven, työntää punaista vesipannua esiin ja laittaa sen kiehumaan. Jaha, sitä ollaan taas lähdössä .. Hänellä on paksu villatakki päällään.. ranteessa kudottu ranneke.. kasvot hyväntahtoisessa mutta hermeettisessä aamuilmeessä.