Siirry pääsisältöön

Hannu Helin (2) / Hauhontien asujat

Hannun asuma osa oli olohuone tuossa Hauhontien toisen kerroksen kaksiossa. Huoneeseen aukesi iso, syvennyksessä oleva ikkuna. Siitä näki kuinka raitiovaunut ja muu liikenne porhalsi meluisana edestakaisin pitkin Mäkelänkatua. Silloin en vielä kärsinyt liikennemelusta ja tuon hänen asuntonsa äänieristys oli tuon ajan korvilleni aika hyvä. 

Hannun huoneen sisustukseen kuului kahdella puisella kolmiotelineellä oleva iso levy, se toimi pöytänä. Lisäksi hänellä oli musta keinu, jossa hän istui suuren osan päivästä. Lattialla oli iso matto. Sänky oli huoneessa oikealla ja sen viereisen seinän toisessa päässä, huoneen nurkassa, oli ruskeana kiiltävä kaakeliuuni, joka ei tuolloin ollut käytössä. Huoneen seinät olivat tummanpunaisen kangaspeitteen peittämät. Lisäksi yhdellä seinällä oli puulaatikoita kirjahyllynä. Ne Hannu oli maalannut myös punaisiksi. Iso klovnijuliste peitti toista seinää. 

Tein hänelle, sitten kun olin pari vuotta myöhemmin muuttanut - ensin Taliin ja sitten Mannerheimintien varteen, meluisaan huoneistoon, jossa koskaan en viihtynyt - puisen kirjahyllyn. Ostimme ja kannoimme Hannun kanssa  sitä varten lautoja läheiseltä lautatarhalta ja rupesin työhön. Olin tuonut mukanani sahan, vasaran ja naulat  ja mittailin, pätkin ja nakuttelin hänelle sitten yhtenä päivänä koko seinän levyisen, puuvalmiin hyllykön.  Hän maksoi työstä minulle muutaman kympin. 

Asuin huoneiston toisessa päässä,  pihalle suuntautuvassa pienessä keittiössä. Väliin kävin hänen luonaan juttelemassa. Kummallakaan meistä ei ollut tuolloin teeveetä. Radiotakin kuunneltiin harvoin.Tuon pöydän ääressä istuimme lukuisat kerrat kahvia tai teetä juoden, hän istui keinussaan, väliin piiippua polttaen, väliin kirjaa lukien. Minä istuin pöydän ääressä tuolilla ja kerroin hänelle kaikenlaista päivän aikana tapahtunutta. Pohdimme kaikenlaista mieleen tulevaa. Kertoilin runsassanaisesti, hän virnisteli sarkastisesti ja kommentoi lyhyesti tai sitten väliin pidempäänkin vyörytykseen ryhtyen.  

//AH//

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

I thin kk tha tt anim all s in the z ooss suff errrrrrrrrrrrrr quit e a lo ttttttttttttttttttt - tävisräk tem iälE

Luu len et tä el äin tarh ojen eläi met kär si  vät ai ka pal jon eläin tar hois sa.

I thin k tha t anim al s in the z oos suff er quit e a lo t. 

Taidemaalari Seppo Uolevi Näätänen (1920-1964)

Taidemaalari Seppo Näätänen (Seppo Uolevi Näätänen, 1920-1964) oli minun piirrustuksenopettajani Ruoveden yhteiskoulussa. Hän on minuun melko lailla vaikuttanut kuvataiteilija. Hänen ekspressiiviset, abstraktit työnsä ovat jo alle kymmenvuotiaasta jääneet vaikuttamaan mieleeni.

Viisikymmentä vuotta ensitapaamisesta : Hannu Helin, kirjailija (1944-2015)

Hannu Helin oli minun hyvä ystäväni neljänkymmenen seitsemän vuoden ajan.  Asuimme yhdessä Helsingin Vallilassa. Olin hänen alivuokralaisensa hänen kaksionsa toisessa huoneessa kaksi vuotta, vuodet 1968-1970.  Tapasimme vuosikymmenten ajan toisiamme usein. Sitä useammin keskustelimme puhelimessa. 
Näihin aikoihin vuotta,  elokuussa 1968, tapasimme ensi kerran. Etsin itselleni asuntoa Helsingistä, olin aloittamassa opintoni. Hänen, myös opiskelijan, viides tai kuudes vuosi hänellä menossa, osoitteensa annettiin minulle opiskelija-asuntoja välittävästä konttorista, joka silloin sijaitsi nykyisen Tavastian lähellä. Meitä uusia opiskelijoita, jotka tarvitsivat asuntoa, oli paikalla pitkä jono odottamassa kadun varrella. Kaikki eivät mahtuneet toimistoon.
Menin sitten ratikalla Vallilaan. Hauhontien asunnon oven avasi virnuillen hymyilevä hoikka nuorimies. Kihartuva ruskea tukka kehysti hänen kasvojaan. Vuokralletarjoaja esitteli minulle huoneen, joka oli kaksion keittiö. Olin siihen ja tähän…