Meikä
on eilen istunut junassa kovalla penkillä ja lukenu yhden Schweitzerin
elämäkertaa. Istunu ja vaihtanu asentoa,
tuntenu puisen kovan penkin allaan. Tuntien kuluessa, matkan edetessä
päivänvalo vaunussa on vähentynyt. Vaunun ikkunoissa on alkanu kuvastua näkymiä
vaunun sisältä: monen näköisiä naamoja, nuoria ja vanhempia.
Meikän isä on aikoinaan jossain yhteydessä
sanonu että eikö toi olis kiinnostava ala. Meikä ei heti sanonu mitään. Mutta noi sanat jäi meikän mieleen. Ne
palautu ajatuksiin, sillon tällön. Meikällä ei ollu käsitystä mitä toi niinku
ammatti tulis sisältään. Ei meikällä muutenkaa ollu käsitystä siitä millaista
on ku on joku ammatti.
Meikä on lähinnä käyny koulua. Käyny harjoitustunneilla. Ollu kaverien kanssa treeniryhmässä. Lukenu. Ammatissa toimiminen, siitä meikällä ei oo ollu käsitystä. Kahta harjottelukesää lukuun ottamatta.
Meikä on lähinnä käyny koulua. Käyny harjoitustunneilla. Ollu kaverien kanssa treeniryhmässä. Lukenu. Ammatissa toimiminen, siitä meikällä ei oo ollu käsitystä. Kahta harjottelukesää lukuun ottamatta.
Kommentit