Nyt
kun mä ajattelen tuota vuosien takaista aikaa, näyttäytyy Kujavuori vaikeakulkuisena
vuorena, jota ei juuri ole ollut silloin edellytyksiä hallita, ymmärtää. Meikällä on ollut kyllä kyky läpäistä sen yksi sola jollakin tavalla, sillä, mikä on neuvottu etukäteen. Meikällä ei ole tuolloin ollut valmiuksia muuhun kuin
tuohon etukäteen kerrottuun reittiin.
Nyt
näyttää muutenkin siltä, että vuoren rotkot ja solat ovat kyllä olleet periaatteessa
tunnistettavissa jo silloinkin. Mutta sitä varten olisi ollut oltava,
heh heh, itseni jossain myöhemmässä elämänsä vaiheessa.
Kujavuoren
aika näyttäytyy nyt meikälle kuin uusi tuntematon alue sen reunaan saapuvalle.
Matka, vaikeakulkuinen matka on tehtävä uudestaan, jotta voi piirtää kartan.
Kommentit