Mä näin unta että meikä tapas Linnan Väinön. Mä olin kirjallisuuden luennon vetäjä jossain. Väinö tuli taksilla tilaisuuteen. Me moikattiiin. Mä sanoin Päivää ! Väinö sano Terve, terve. Väinöllä oli tumma tukka, ei kaljua. Se oli määrätietoinen. Puhelias. Se liikku reippaasti. Puku päällä.
Yhdessä vaiheessa me oltiin kirjastohuoneessa, kirjahyllyn vieressä. Noustiin lattialla olleelle penkille seisoon. Katsottiin jotain kirjaa. Puhuttiin Tuntemattomasta. Mainittin Sotaromaanin. Se sano että siltä on nyt tulossa uusi romaani sodasta. Mä kysyin että Ai Sotaromaani .. sehän on jo ilmestynyt. Ei, se sano. Nyt on tulossa vielä uusi romaani. Se perustuu luonnoksiin joita mä oon tehnyt.
Mä olin yllättynyt. Me lähdettiin sitten vähän päästä käveleen alas rinnettä. Taksi tuli hakemaan Väinön. Se asettu istumaan takapenkille. Yhtäkkiä siinä auton vierellä oli pikkutyttö. Hänen lapsenlapsi. Sitten toinenkin, vielä nuorempi, tuli näkyviin kun Väinö laitto auton takaovee kiinni.
Yhdessä vaiheessa me oltiin kirjastohuoneessa, kirjahyllyn vieressä. Noustiin lattialla olleelle penkille seisoon. Katsottiin jotain kirjaa. Puhuttiin Tuntemattomasta. Mainittin Sotaromaanin. Se sano että siltä on nyt tulossa uusi romaani sodasta. Mä kysyin että Ai Sotaromaani .. sehän on jo ilmestynyt. Ei, se sano. Nyt on tulossa vielä uusi romaani. Se perustuu luonnoksiin joita mä oon tehnyt.
Mä olin yllättynyt. Me lähdettiin sitten vähän päästä käveleen alas rinnettä. Taksi tuli hakemaan Väinön. Se asettu istumaan takapenkille. Yhtäkkiä siinä auton vierellä oli pikkutyttö. Hänen lapsenlapsi. Sitten toinenkin, vielä nuorempi, tuli näkyviin kun Väinö laitto auton takaovee kiinni.
Kommentit